Vedyllä on tärkeä rooli energiasiirtymässä. Se on varastoitavissa ja kuljetettavissa. Näin uusiutuvia energialähteitä voidaan hyödyntää uusilla käyttöalueilla teollisuudessa ja liikennesektorilla, ja hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi. Luotettava vetykuljetusverkosto on välttämätön. Frank Heunemann, Torsten Lotze ja tohtori Ludger Hellenthal esittelevät egeNews-asiantuntijahaastattelussa mahdollisuuksia ja näkymiä.
Artikkeli ilmestyi hiljattain egeNews-lehdessämme.
Herra Heunemann, GET H2 Nukleus -hankkeen myötä on olemassa konkreettinen suunnitelma ensimmäisen julkisesti saatavilla olevan vetyverkoston rakentamiseksi. Mikä saa Nowegan kaltaisen siirtoverkonhaltijan sitoutumaan näin voimakkaasti?
Frank Heunemann: Vety tarjoaa mahdollisuuden tuoda uusiutuvia energialähteitä uusille käyttöalueille, kuten teollisuusprosesseihin, ja vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi lyhyellä aikavälillä. Se on varastoitavissa ja ennen kaikkea tehokkaasti kuljetettavissa. Siirtoverkonhaltijana meillä on laaja kokemus maakaasun kuljetuksesta, ja voimme rakentaa myös vetykuljetusverkoston. Ilman luotettavaa, syrjimättömästi saatavilla olevaa vetykuljetusverkostoa Saksassa ja Euroopassa ei voi syntyä vetytaloutta. Osallistumalla hankkeeseen otamme siis tärkeän roolin energiasiirtymän toteuttamisessa.
Kuinka paljon uutta siirtoverkostoa on mielestänne rakennettava, vai voivatko saksalaiset siirtoverkonhaltijat muuntaa nykyisiä maakaasuputkia?
Frank Heunemann: Erityisesti siirtoverkostossa olemassa olevat putket voidaan muuntaa maakaasusta vedyksi. Siirtoverkonhaltijoilla on suunnitelma (katso kuva) visionäärisen vetykuljetusverkoston (vihreä) rakentamiseksi Saksaan. Tästä 5 900 km pitkästä verkostosta vain pieni osa putkista tarvitsisi rakentaa uudelleen. Tämän verkoston ensimmäinen osa on jo konkretisoitu NEP Gasin vihreän kaasun vaihtoehdolla vuoteen 2030 ulottuvalle aikajänteelle (sininen). Putkien muuntaminen ei ole ainoastaan edullisempaa ja nopeampaa kuin uudisrakentaminen, vaan se myös lisää energiasiirtymän hyväksyttävyyttä vähentämällä merkittävästi rakennustoimenpiteitä.
Tähän asti jalostamoiden ja terästehtaiden vetytarpeet ovat olleet etusijalla. Herra Lotze, miten Saksan jakeluverkonhaltijat arvioivat tilannetta? Miten ja milloin jakeluverkosto tulee mukaan?
Torsten Lotze: Jakeluverkkojen kaasu infrastruktuuri soveltuu suurelta osin maakaasun kuljettamiseen 20 %:n vetypitoisuudella, ja sama pätee myös puhtaaseen vetyyn. Jakeluverkossa käytetyillä putkimateriaaleilla (vähäseosteiset teräkset, PE 80 / 100, PVC) on periaatteessa asianmukainen materiaalinsietokyky. Olemassa olevien tuntemattomien asennusten, kuten venttiilien, materiaalien/toiminnan arviointi on suoritettava vedyn konkreettista käyttöä varten, jos analogiapäätelmää jo arvioituihin asennuksiin ei ole mahdollista tehdä. Kaasualaa koskevia DVGW:n sääntöjä mukautetaan parhaillaan 20 tilavuusprosentin vedyn syöttämisen ja puhtaan vedyn osalta. Uusissa jakeluverkoissa, joissa on 100 % vetyä, tulisi lisäksi käyttää putkia, joissa on ylimääräinen permeaatiosulku vedyn permeaation estämiseksi tai rajoittamiseksi.
Mitä mahdollisuuksia näette uusille jakeluverkoille, joissa on 100 % vetyä? Onhan varmasti myös monia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita käyttämään vetyä maakaasun sijaan?
Torsten Lotze: Puhtaiden vetyverkostojen synty riippuu hyvin paljon kysynnästä. Nykyään vety on huomattavasti kalliimpaa kuin maakaasu, joten puhdas vetyjakeluverkosto riippuu niistä kuluttajista, jotka haluavat käyttää puhdasta vetyä, kuten vetytankkausasemat tai yritykset, jotka haluavat siirtyä kokonaan uusiutuviin energialähteisiin ja käyttää vetyä maakaasun sijaan.
Herra Hellenthal, kehitätte tällaisia teollisuusalueita ja näette suuren potentiaalin vedylle liikennesektorilla. Miten vety vakiinnuttaa asemansa liikenteessä ensimmäisenä?
Tohtori Ludger Hellenthal: Ensimmäisenä näemme vetykuorma-autojen tarpeet, jotka tarvitsevat vetyinfrastruktuuria erityisesti ennakoitavissa olevassa alueellisessa logistiikassa ja eurooppalaisilla kuljetusreiteillä. Hiilidioksidiveron ja RED II -vaatimusten vuoksi vedyn markkinaosuus ja tarvittava tankkausinfrastruktuuri kasvavat asteittain merkittävästi.
Onko kyseessä silloin yksinomaan vihreä vety liikennesektorilla? Eli uusiutuvista energialähteistä peräisin oleva vety?
Tohtori Ludger Hellenthal: Joillakin teollisuudenaloilla kysyntä on luultavasti niin suurta, että siirtymäkaudella voidaan/tulisi käyttää myös ”muunväristä” vetyä. Päädymme sitten ”vihreään vetyyn”. Liikkuvuuden alalla tulisi käyttää suoraan vihreää vetyä maksimaalisen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen saavuttamiseksi ja myös vähäpäästöisemmän ajon mahdollistamiseksi kaupunkikeskustoissa. Tässä on kyse viime kädessä koko liikennesektorin siirtymisestä uusiutuviin energialähteisiin. Junat kulkevat jo vetykäyttöisesti, ja myös Airbus aikoo kehittää lentokoneitaan vetykäyttöisiksi. Mielenkiintoista on myös muiden sektoreiden, kuten teollisuuden, jalostamoiden ja tulevaisuudessa myös kotitalouskäytön kehitys vuodesta 2025/2030 eteenpäin.
