Edistääkseen energiamurrossta ja valmistellakseen tietä ilmastoystävälliselle energiajärjestelmälle siirtoverkonhaltija Amprion laajentaa Saksan sähköverkkoa.
Suurjänniteverkko kuljettaa sähköä Ala-Saksin alueelta Alpeille ja tukee teollisuutta hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Suurprojektilla A-Nord Amprion kuljettaa tuulivoimaa Ala-Saksin pohjoisosasta Nordrhein-Westfaleniin ja kattaa kahden gigawatin siirtokapasiteetilla kahden miljoonan ihmisen tarpeet. Tämän noin 300 km:n maakaapeliprojektin rakennusajaksi Amprion arvioi noin kolme vuotta.
Dr. Jörn Koch, tasavirtajohtoverkkoprojektien johtaja, selittää haastattelussa, miten Amprion muokkaa energiamurrosta.
Tarvittavat sähkölinjat pohjoisesta etelään saavuttavat uuden ulottuvuuden maanrakennus- ja putkistokapasiteetin osalta. Uskotteko, että toteutus etenee suunnitellusti vuodesta 2024 alkaen?
Olemme varsin optimistisia, mutta tietty epävarmuustekijä säilyy lupamenettelyjen kulun suhteen. Myös osallistumismenettelyn tuloksella voi olla vaikutusta aikatauluun. Periaatteessa Amprion on kuitenkin luonut kaikki edellytykset rakentamisen aloittamiselle vuonna 2024 ja sitonut tarvittavat resurssit maanrakennukseen ja suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Materiaalien, kuten kaapelisuojaputkien, hankinta voidaan aloittaa lyhyellä varoitusajalla, ja tarvittavien yksityisten oikeuksien hankinta on myös käynnistynyt. Näin meillä on riittävästi rakennusvapautta rakentamisen alkaessa. Pyrimme sulkemaan pois lupamenettelyjen viivästykset etukäteen esimerkiksi jatkuvalla ja intensiivisellä vuoropuhelulla lupaviranomaisen kanssa. Myös teknisesti ja ympäristön kannalta erittäin hyvät suunnitteluasiakirjamme, jotka on laadittu yhdessä palveluntarjoajiemme kanssa, antavat meille luottamusta siihen, että osallistumisvaiheen jälkeen tulee vain vähäisiä suunnitelmamuutoksia ja että aikataulun viivästyminen voidaan siten välttää. Kuten näette: Amprion on tehnyt kotiläksynsä.
Onko HDD-kapasiteettien hankintaa tarkasteltu erityisesti?
Luonnollisesti HDD-kapasiteettien saatavuudella on tärkeä rooli suurjännitetasavirtasiirto (HGÜ) -projektien toteutuksessa. Siksi olemme esimerkiksi A-Nord-projektissa varmistaneet, että sidomme tarvittavat HDD-kapasiteetit itseemme jo varhaisessa vaiheessa. Emme kuitenkaan tarkastele porausmenetelmää erikseen, vaan pyrimme yleisesti varmistamaan tarvittavat resurssit ajoissa.
Amprion panosti integroituun projektinhallintaan (IPA) jo varhaisessa vaiheessa. Mitkä olivat syyt?
Tämän päätöksen lähtökohtana oli kattava tilannearvio, joka toi esiin useita ongelmia ja haasteita. A-Nord, kuten kaikki suuret rakennushankkeet, toteutetaan erillisten projektivaiheiden kautta, eli luvituksesta suunnitteluun, hankintaan ja rakentamiseen aina käyttöönottoon asti. Harvemmin kaikkien osapuolten edut ovat täysin yhteneväiset. Esimerkiksi kun osapuoli A saattaa tavoitella ennakoivia ja varhaisia ongelmanratkaisuja, osapuoli B saattaa panostaa lisäyksiin voiton maksimoimiseksi.
Klassisia ongelmia ovat myös aikataulun viivästykset osapuolten välisen koordinaation puutteen vuoksi, perusluonteinen taipumus vältellä vastuuta tai osapuolten väliset kiistat. Haluamme vastata kaikkiin näihin erityisiin riskeihin ja haasteisiin rakentavasti ja tavoitteellisesti ja odotamme IPA-menettelyn käyttöönotolta uutta yhteistyökulttuuria tilaajan ja urakoitsijan välille. Konkreettisesti toivomme parempaa, intensiivisempää ja luovempaa vuoropuhelua sekä parempaa verkostoitumista kaikkien osapuolten välillä kaikissa projektivaiheissa. Tämä teoriasta. Aika näyttää, toteutuvatko nämä edut käytännön toteutuksessa ja missä määrin. Meidän näkökulmastamme mahdollisuudet ovat kuitenkin joka tapauksessa suuremmat kuin riskit – ainakin jos oikeat kumppanit saadaan yhteen.
Voitteko lyhyesti selittää IPA-menettelyn lukijoillemme?
Hyvin karkeasti sanottuna integroitu projektinhallinta pyrkii saavuttamaan tasavertaisen ja siten tehokkaamman ja tiiviimmän yhteistyön kaikkien osapuolten välillä reilujen ja läpinäkyvien arvojen avulla. Konkreettisesti tämä onnistuu avoimen viestinnän sekä läpinäkyvien prosessien ja mekanismien kautta. Näin voidaan luoda kumppanuuteen perustuva ”ei syytä, ei riitaa” -kulttuuri, jossa kaikki projektikumppanit, eli rakennuttaja, Planer ja urakoitsija, ottavat yhdessä vastuun tiiminä ja löytävät tarvittaessa joustavia ratkaisuja ilmeneviin komplikaatioihin. Integroitu projektinhallinta toimii vain oikeiden kumppaneiden kanssa. Siksi myös valintaprosessi on monimutkainen ja varsin aikaa vievä. Intensiivisen valmistelu- ja valintavaiheen avulla varmistetaan kuitenkin, että hakijoiden osaaminen ja intressit ovat täsmälleen linjassa Amprionin kanssa ja että integroitu projektinhallinta voidaan toteuttaa yhdessä menestyksekkäästi.
